Cleantechin periaatteena on resurssien ja energian säästö sekä tehokas hyödyntäminen. Nykyaikaiset innovaatiot tuovat uusia tuulia koko toimialaan. Digitalisaation tuoma murros tarjoaa uusia mahdollisuuksia, mutta pakottaa myös yritykset uudistamaan liiketoimintaansa. Cleantech-alan fundamentaalinen tarkoitus tulee pysymään samana, mutta älykkyyden lisääntyminen prosesseissa ja laitteissa saa aikaan sen, että lähivuosina teknologia tulee näkymään yhä vahvemmin jokaisen yrityksen ja kotitalouden arjessa.

Suomi on edelleen vahvasti mukana kehityksen kärjessä ja kotimaan markkinoille on tullut runsaasti uusia ketteriä software puolen yrityksiä. Perinteisiin energiantuotantoon, kompressoritekniikkaan ja vastaaviin erikoistuneet yritykset soveltavat digitalisaation tuomia mahdollisuuksia, jonka keskiössä on resurssiviisaus ja energiatehokkuus. Hyvinä esimerkkeinä älykäs liikenne, älykäs energia ja älykäs talotekniikka, jotka kaikki pohjautuvat hyvään softaan. Kysyntä ulkomailla on suurta ja tulee olemaan haaste, miten myös pienemmät kotimaiset yritykset saadaan skaalautumaan ulkomaan markkinoille. Suomesta löytyy maailman ehdotonta kärkiosaamista esimerkiksi älykkäästä meriliikenteestä ja globaalit markkinat ovat valtavat. Kynnyskysymys on tunnistaa ja päästä mukaan globaaliin alan yritysten ekosysteemiin, jota omalla osaamisella pystyy täydentämään.  Näihin mukaan pääseminen vaatii suurempien ja pienempien yritysten avointa yhteistyötä ja jatkuvaa kansainvälistä verkottumista. Julkista demonstraatio-, ekosysteemi- ja asiakasrahoitusta on kehitettävä niin, että globaalin kasvun vauhdittaminen on aidosti mahdollista jatkuvan uuden kehittämisen sijaan.

 

Asennemuutosta kaivataan edelleen

”Cleantech-alan kasvunäkymät ovat tällä hetkellä valoisat”

On monen miljoonan euron kysymys, miten saamme valjastettua kotimaisen osaamisen globaaleille markkinoille. Tähän vaaditaan yhteistyötä eri toimijoiden kesken kotimaassa ja lisäpanostusta kansainvälisiin verkostoihin sekä uskallusta kontaktoida ja tavata jatkuvasti verkostojen ihmisiä. Suomessa on kourallinen suurempia pk- ja midcap-yrityksiä, joiden vienti kulkee mukavasti esimerkiksi Kiinaan, Afrikkaan ja myös Yhdysvaltojen markkinoille, mutta vientipohjaa pitää pystyä laajentamaan. Yhä edelleen noin 11 yritystä vastaa 90 % viennistä. Verkostoja pitää pystyä rakentamaan myös pienemmille yrityksille. Delegaatioita ja kohdemarkkinoita on tällä hetkellä turhankin paljon ja pitäisi paremmin tunnistaa ja keskittyä ydinmarkkinoihin. Tärkeintä yrityksille on identifioida oikea asiakas eikä rynnätä eri markkinoille kokeilemaan onneaan. Cleantech-alan kasvunäkymät ovat tällä hetkellä valoisat, josta osoituksena noin 100 miljoonan euron  pääomasijoittajien investoinnit viime vuonna alan suomalaisiin startup yrityksiin. Jotta voimme tukea pienempien kotimaisten yritysten vientiä, pitää kotimaan markkinoilla luoda edellytykset kansainväliseen kasvuun. Edelleen Suomessa uusien teknologioiden käyttöönotto on konservatiivista ja tähän kaivataan asennemuutosta etenkin julkisella puolella. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on huomattavissa suurempi avoimuus ja halu toimia myös pienempien yritysten kanssa, joka mahdollistaa referenssipohjan kasvatuksen vientiä tukemaan. Nälkäiset Cleantech yrityksemme tarvitsevat kassavirtaa myös kotimaasta, jotta kansainvälinen kasvu on mahdollista.