– Kiinteistöjen säästöjä voidaan aikaansaada kahta eri reittiä pitkin: yhtäältä voidaan ohjata asukkaiden asumiskäyttäytymistä säästöjen suuntaan. Toisaalta tarvitaan päätöksiä kiinteistötekniikan optimoinnista ja uusista investoinneista, toteaa Isännöintiliiton asiantuntija Pekka Harjunkoski.

Asia kuulostaa yksinkertaiselta, mutta kummassakin tavassa on omat hankaluutensa. Käyttäytymistapojen muuttaminen on tunnetusti vaikeaa myös Harjunkosken mukaan. On kuitenkin monia asioita, joita asukas voi tehdä asumiskuluja pienentääkseen. Tunnettu esimerkki tästä on asunnon lämpötilan laskeminen yhdellä asteella, joka tuo jo yksistään viiden prosentin säästöt lämmityskuluissa.

– Me suomalaiset ajattelemme usein, että maassamme ei tarvitse säästää vettä, toteaa Harjunkoski.

– Etenkään lämpöisen veden tuominen asuntoihin ei kuitenkaan ole ilmaista. Lyhyempi suihkuaika ja nopeat ilmoitukset hanavuodoista vähentävät asumiskustannuksia omalta osaltaan. Harva tulee ajatelleeksi, että esimerkiksi vain langanohut vesivuoto aiheuttaa 36 litran vesihukan vuorokaudessa.

Myös lämmön hukkaamista voi estää esimerkiksi laskemalla säleverhot yöksi alas, vaihtamalla paksummat verhot kylmän vuodenajan ajaksi ja jättämällä huonekalujen ja patterien väliin ilmaraon.

– Talokohtaisia säästötapoja ovat esimerkiksi patteriverkoston tasapainottaminen sekä lämmitys- ja ilmastointilaitteiden säädöt optimaaliselle tasolle, jatkaa Harjunkoski.

 

Isännöitsijä suosittelee, taloyhtiö päättää

– Niin asukkaiden kuin taloyhtiönkään hallinnassa olevien säästöohjelmien läpivieminen ei ole helppoa, toteaa Harjunkoski.

– Kummallakin tasolla selvin motivaattori on yleensä raha. Esimerkiksi huoneistokohtaisiin vesimittareihin siirtyminen toimii hyvin, koska tuolloin yleensä siirrytään myös huoneistokohtaiseen laskutukseen.

Myös asunto-osakeyhtiön viestintään tulisi kiinnittää entistä suurempaa huomiota. Pelkät A4-arkit ilmoitustaululla eivät saavuta riittävää huomiota. Harjunkosken mukaan taloyhtiöiden olisi syytä ottaa käyttöön nykyaikaisia viestintäkanavia, joista taloyhtiön kotisivut on hyvä esimerkki.

– Varsinaiset energiaremontit ovat hyvin harvinaisia. Sen sijaan muiden korjausten yhteydessä energiansäästönäkökohdat ovat mukana päätöksenteossa. Esimerkiksi ilmastointiremontin yhteydessä asennettava lämmöntalteenottojärjestelmä säästää energiaa ja ajan mittaan myös rahaa, mutta hankintakustannukset ovat korkeat. Hallitukset koostuvat yleensä iäkkäämmästä väestä, joka ajattelee luonnollisesti hankkeen takaisinmaksuaikaa, pohtii Harjunkoski.

– Yksi ratkaisu kiinteistön energia-asioiden ajan tasalle saattamisessa on erityisen energiakokouksen järjestäminen, pohtii Harjunkoski.

– Tällainen taloyhtiön hallituksen kokous tarvitaan, koska energia-asiat eivät saa jäädä sivuosaan. Kokous käsittelisi taloyhtiön nykytilan, esittelisi tulevaisuuden vaihtoehtoja ja antaisi samalla käytännön energianeuvoja myös asukkaille. Kannattaa aina muistaa, että hallituksen ei tarvitse näistä asioista tietää, vaan avainasemassa on isännöitsijä.