Etäluettavat, älykkäät sähkömittarit, sähköyhtiöiden ICT-järjestelmät, nykyinen fyysinen sähköverkko ja järjestelmää hyödyntävä asiakas muodostavat yhdessä älykkään sähköjärjestelmän. Hännisen mukaan Suomessa ollaan jo hyvin pitkällä älykkään sähköjärjestelmän käyttöönotossa.

– Suomi on maailman huipulla älykkäässä sähkönmittauksessa. Olemme maailman ainoa maa, jossa jokaisen sähkönkuluttajan on mahdollista seurata tunti tunnilta omien käyttötapojensa vaikutusta sähkönkulutukseen.

 

Kysyntäjoustosta taloudellista hyötyä

Kysyntäjousto on yksi tärkeimpiä älykkäiden sähköjärjestelmien mukanaan tuomista mahdollisuuksista. Kysyntäjoustossa sähkön kulutusta sopeutetaan tilapäisesti ja vapaaehtoisesti ohjaamalla kulutusta pois käytön huippuajankohdista.

– Tarkka kulutuksen mittaus antaa järjestelmälle uusia mahdollisuuksia ja mahdollistaa asiakkaan hyötymisen tilanteesta. Asiakas voi korvausta vastaan esimerkiksi luopua energian käytöstä toisen käyttäjän hyväksi tilanteessa, jossa energiaa on niukasti saatavilla.

Hännisen mukaan asiakkaan rooli älykkäässä sähköjärjestelmässä on aktiivinen.

– Älykkään sähköjärjestelmän myötä sähkön hinta vaihtelee tuotannonvaihtelun mukaan. Käytännössä hinta tulee vaihtelemaan läpi vuorokauden. Tämä motivoi asiakkaita hankkimaan laitteita, jotka automaattisesti ohjaavat sähkön käyttöä energian hinnan mukaan. Näin asiakas saa oman energiankäyttönsä haltuun.

 

Pitkät sähkökatkot historiaan

Älykäs sähköjärjestelmä tarvitsee toimiakseen luotettavan fyysisen sähköverkon. Sähköverkkoon investoidaankin tulevina vuosina merkittävästi.

– Sähköverkot siirtyvät ilmasta maahan. Sähköjohtoa rakennetaan 150 000 kilometriä seuraavan 15 vuoden aikana. Vuosi-investointi on 600–800 miljoonaa euroa. Tämä parantaa toimitusvarmuutta ja pääsemme eroon pitkistä sähkökatkoista, Hänninen sanoo.

 

Sähköä varastoon?

Älykäs sähköjärjestelmä mahdollistaa sähkön siirron molempiin suuntiin. Jo nyt kuluttaja voi myydä esimerkiksi aurinkopaneelista kertynyttä ylijäämäsähköä sähköyhtiölle.

– Uusiutuvaa energiaa tulee yhä enemmän markkinoille. Sen ennustamattomuus edellyttää älykästä järjestelmää.

Hänninen uskoo, että tulevaisuudessa sähköä myös varastoidaan esimerkiksi sähköautojen akkuihin ja jopa erilaisten sisustukseen integroitavien elementtien avulla.

– Esimerkiksi sähköauton akkuun voidaan jo nyt varastoida 20 kilowattituntia sähköä. Tällä energiamäärällä sähköhellaa voisi pitää päällä 20 tuntia.

Energian tarpeen ja tuotannon on kohdattava kestävällä tavalla. Älykäs sähköjärjestelmä tukee pyrkimystä ilmastoneutraaliuteen.

Älykkään sähköjärjestelmän tavoite on osaltaan pelastaa ilmasto ja ympäristö, toteaa Hänninen.