Performance economy eli tulostalous kannustaa halpatuotantoajattelun vastaisesti tekemään tuotteista mahdollisimman kestäviä ja kierrätettäviä. Kun kaikessa voitavassa siirrytään myymään ratkaisua tai palvelua tavaran sijaan, muuttuu liiketoiminta rakenteellisesti.

– Kiertotalous perustuu siihen faktaan, että meidän on jatkossa pystyttävä tuottamaan yhdellä kymmenysosalla resursseista sama hyvinvointi loppukäyttäjälle, voitto yritykselle ja kansantalouden kasvu kuin tänä päivänä. Nykytahdilla kulutamme vuosittain puolentoista planeetan verran resursseja. Iso muutos on siis väistämätön, mutta se on muutos parempaan, toteaa kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen.

 

Kaikkea ei kannata omistaa

Tulostaloudessa koko tuotteen elinkaari tuotesuunnittelusta materiaalivalintoihin, poistuvan tuotteen purkamiseen ja kierrättämiseen, vaatii uudenlaista ajattelua ja logistiikkaa.

– Emme hanki uutta kännykkää siksi, että haluaisimme uutta lasia tai alumiinia, vaan siksi, että haluamme esimerkiksi parempaa suoritustehoa. Jos kännykkä miellettäisiin palveluksi eikä tuotteeksi, nousisi sen korjattavuus ja kierrätettävyys täysin uudenlaiseen rooliin.

Kun valmistajat ovat mukana koko prosessissa, kannattaa tuotteista tehdä mahdollisimman kestäviä, jotta ne voidaan korjata tai kierrättää.

– Esimerkkejä toimivista ratkaisuista on jo paljon. Isojen työkoneiden ja lentokoneiden renkaita pinnoitetaan ja niistä laskutetaan käytön mukaan. Toimistojen kokolattiamatot vuokrataan. Seurantalaitteilla varustetut kierrätysmateriaalista valmistetut kuormalavat voidaan kotiuttaa tai lähettää edelleen. Tulevaisuudessa näemme liisattuja keittiöitä, osakeomisteista asumista, joka ei sitoudu tiettyihin neliöihin, puhumattakaan erilaisista liikenteen ratkaisuista, Pietikäinen luettelee.

 

Mehumaijoista paperikoneisiin

Pietikäisen mukaan kyse on sekä ison että pienen mittakaavan bisneksestä. Liisata voi niin tuotantolaitoksia, turbiineita kuin paperikoneitakin. Tulostalous tarjoaa kuitenkin myös pk-sektorille hyvän mahdollisuuden miettiä, miten asioita voidaan tuottaa palveluna.

– Vaatelainaamot ja catering-palvelut ovat meille tuttuja jo nyt. Kaikki harvemmin käytettävät tavarat kuten vaikkapa mehumaijat ja ruohonleikkurit voisi vuokrata paikallisesti toimivista tavarakirjastoista.

Sääntely mahdollistaa kiertotalousmarkkinan synnyn.

– Resurssitehokkuutta ei saavuteta ”ohentamalla pöydän pintaa”. Ratkaisuna on hahmottaa koko tuotteen elinkaari ja siirtyä palveluratkaisuihin. Palvelun kannalta ajatteleminen parantaa niin yritysten kuin kuluttajienkin elämää, Pietikäinen summaa.

 

Oletko matkalla kohti tulostaloutta?

  • Mitä todellista asiakkaan toivetta tai tarvetta toimintasi palvelee?
  • Miten teet tarvittavan suoritteen parhaiten sekä pienessä että isossa mittakaavassa?
  • Miten tuotteesi pitäisi suunnitella, jos se olisi palvelu?
  • Mitä materiaaleja tällöin tulisi käyttää?
  • Miten muutos parantaa asiakkaasi elämää ja lisää yrityksesi tulovirtaa?
  • Minkälaista liiketoiminnan ekosysteemiä uusi toiminta vaatii, eli kenen kanssa toimit?