Kolmasosa maailman kasvihuonepäästöistä liittyy rakennettuun ympäristöön. Rakennukset käyttävät 40 prosenttia maailman luonnonvaroista ja sähköstä. Suomessa 50 prosenttia jätteistä syntyy rakentamisessa. Koska rakentamisen ympäristövaikutukset ovat ilmastonmuutoksen myötä yhä kriittisemmän tarkastelun kohteena, on korkea aika panostaa positiiviseen hiilikädenjälkeen.

Suomi on sitoutunut Pariisin sopimukseen tavoitteenamme pitää ilmaston lämpeneminen 1,5 asteessa hiilidioksidipäästöjä vähentämällä. Suomessa tämä tarkoittaa päästöjen vähentämistä nollaan vuoteen 2030 mennessä, mikä ei onnistu ilman kompensaatioita eli päästöjen hyvittämistä esimerkiksi istuttamalla metsää.

Kiertotalous auttaa saavuttamaan päästövähennystavoitteemme. Rakennetussa ympäristössä piilee suuret mahdollisuudet kiertotalouden edistämiseen, ja se on merkittävä kehittymisen ja muutoksen mahdollisuus koko kiinteistö- ja rakennusalalle. Kiertotalous on paljon muutakin kuin jätteiden kierrätystä ja purkumateriaalien käyttöä uudestaan.

Siihen kuuluu tilojen käyttöä jakamistalouden periaatteiden mukaisesti sekä mitä suurimmassa määrin energiatehokkuuden parantamista ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä.

"Kiertotalous on paljon muutakin kuin jätteiden kierrätystä ja purkumateriaalien käyttöä uudestaan."

Rakennuksen elinkaaren päästöistä suurimman osan tuottaa sen energiankulutus. Tästä lämmityksen osuus on keskimäärin yli 60 prosenttia.

Koska rakennetun ympäristön hiilijalanjälki on raskas, on äärimmäisen tärkeää, että kaikki taloudellisesti ja ekologisesti kannattavat uusiutuvan energian lähteet otetaan käyttöön ja tuottamaan positiivista ilmastohyötyä tuovaa hiilikädenjälkeä.

Tämän lisäksi tarvitaan laadukasta energiatehokkuutta ilman, että hyvä sisäilma vaarantuu.

Aurinkopaneelien hinnan laskettua aurinkoenergian tuottaminen on taloudellisesti mahdollista yhä useammille. Tarvitsemme kuitenkin kaksisuuntaista sähköverkkoa, jossa pientuottajan on helppo myydä tuottamansa sähkö järkevään hintaan, sekä uusia tapoja varastoida energiaa voimalaitostasolla ja kodeissa. Maalämmön ja muiden uusiutuvien lämmöntuotantotapojen yleistyessä kaksisuuntaisia verkkoja tarvitaan myös kaukolämmölle.

Myös rakennuksen materiaalivalinnoilla on suuri merkitys hiilijalanjälkeen. Rakennusmateriaalin valinnan tulisi aina perustua siihen, millä materiaalilla saavutetaan pienin elinkaaren hiilijalanjälki. On oleellista, että rakennusmateriaali tai -tuote on pystytty tekemään energiatehokkaasti tai jopa uusiutuvalla energialla ja sen kuljetusmatkat ovat olleet lyhyitä.

Suomessa ympäristönäkökulmasta katsottuna kannattaa käyttää lähellä tuotettuja rakennusmateriaaleja, jotta vältytään pitkiltä rekkakuljetuksilta. Elinkaaren hiilijalanjäljen kannalta on myös oleellista, miten kestäviä ja korjattavia käytetyt materiaalit ovat. Ympäristön kannalta hyvä rakennusmateriaali on pitkäkestoinen, ei tarvitse monimutkaista huoltoa ja on korjattavissa.

Rakennettu ympäristö muodostaa 80 prosenttia kansallisvarallisuudestamme. Sillä on olennainen rooli myös kiertotaloudessa kiertokulkujen optimoijana sekä resurssien palauttajana ja uudistajana. Siksi tarvitsemme yhteiset suuntaviivat ja tavoitteet, joiden avulla positiivinen muutos saadaan käyntiin.