Sen siivittämänä on saatu teollisuus- ja asumajätevesien pilaamat vesistöt tilaan, jossa ne tälläkin hetkellä tarjoavat ekosysteemipalvelujaan elinkeino- ja virkistystoiminnalle. Vesitutkimus on muun tutkimuksen tavoin nyt siirtymässä uuteen aikakauteen, jota hallitsevat kansainvälisyyden ohella käsitteet monitieteisyys, uudet mittausmenetelmät, suuret aineistot ja avoin tieto. Tässä maailmassa tutkijat kohtaavat uusien mahdollisuuksien ohella myös uudenlaisia haasteita.

Soutuveneellä ja vedennoutimella on edelleen paikkansa tutkimuksessa, mutta nyt pitää ennen kaikkea osata suunnitella mittalaitteita ja laitekokonaisuuksia ja huolehtia järjestelmien toimivuudesta vuoden ympäri. Ja ennen kaikkea: tutkijan pitää pystyä hyödyntämään näin syntyvät erittäin suuret aineistot ja esittää oikeat, tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti relevantit kysymykset.

Kyseessä ei siis ole vallitsevien lähestymistapojen parantelu ja muuntelu, millä päästään kansalliseen kärkeen ja parhaimmillaan saavutetaan kansainvälisen tason alimmat portaat. Pyrkimys on kansainvälisen kehityksen kärkeen ja tiennäyttäjäksi. Paikallisten ongelmien ohella ratkotaan globaaleja, mm. ilmastonmuutokseen ja vesivarojen riittävyyteen liittyviä viheliäisiä ongelmia. Avain onnistumiseen on yhdessä tekeminen.

 

Otetaan oppia paremmilta

Helsingin yliopistossa on vuodesta 1995 toiminut ilmakehäfyysikoiden ja metsätietelijöiden johdolla ryhmä, jossa on luotu maailmalla ainutlaatuinen monitieteinen globaalimuutoksen tutkimusyksikkö. Akatemiaprofessori Markku Kulmalan johtama huippuyksikkö on toiminnassaan poikkeuksellisen kansainvälinen. Ryhmässä ratkotaan esiin nousevia tutkimuskysymyksiä niin fysiikan, kemian, meteorologian kuin biologiankin keinoin.

Vuonna 2009 liitimme kokonaisuuteen vesiekosysteemit ja suomalaisessa järvitutkimuksessa otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön korkeatasoisessa metsäekologiassa ja ilmakehätieteissä käytettävät menetelmät. Tämän kaltainen rajat ylittävä integraatio on kansainvälisestikin uraa uurtavaa.

Laiteresurssiemme osalta olemme kansainvälistä huippua. Pyrimme järvilläkin jatkuvatoimisiin, pitkäkestoisiin mittauksiin. Esimerkiksi lasertekniikkaan pohjautuvat mittauslaitteet ovat tutkimuksessamme arkipäivää.

Toiminnassa painottuu laadun ohella pyrkimys tarkastella asioita niin ekosysteemien kuin ihmismielenkin rajojen ja rajoitteiden yli. Tarkoituksenamme on muodostaa kokonaisvaltainen käsitys ilmiöiden välisistä kytkennöistä ja välittää tämä näkemys myös päätöksentekijöille.

Koska limnologia eli järvitiede on tieteenalana lähtökohtaisesti holistinen, tällainen konsepti sopii erinomaisesti vesitutkimukseen. Se korostaa entisestään vesiekosysteemien avoimuutta suhteessa valuma-alueiden maaekosysteemeihin ja maankäyttöön, ja tuo yhä selvemmin esiin yhteyden ilmakehään ja sen ilmiöihin.

Liittyminen suurempaan kokonaisuuteen on toiminut kimmokkeena kehittää uusia menetelmiä vanhojen rinnalle ja niiden sijaan. Tutkimuksessa omaksuttu ennakkoluuloton ajattelumalli edesauttaa kanssakäymistä yhteiskunnallisten toimijoiden ja yritysmaailman kanssa. Tarvitsemme aiempaa läheisempää yhteistyötä tutkijoiden ja laitevalmistajien välillä. Pistetään yhdessä hyvät asiat kiertoon.