Siipikarjatilan jäte on näin muuttunut lannoitusfirman hyödylliseksi raaka-aineeksi, josta jalostuu puutarhatuote kuluttajalle.

– Teollinen vallankumoushan tässä on meneillään, kun siirrymme fossiilitaloudesta bio- ja kiertotalouteen, innostuu hankekoordinaattori Mikko Rahtola Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

"Teollinen vallankumoushan tässä on meneillään"

Tavoitteena on vähentää maatalouden ja teollisuuden jätteiden määrää palauttamalla ne uudelleen kiertoon tai jalostamalla niistä uusia tuotteita.

Rahtola vetää ”maatalouden ravinteet hyötykäyttöön” -hanketta, jonka tavoitteena on edistää muun muassa lannan ravinteiden kierrätystä ja hyödyntämistä. Suomessa syntyy vuosittain kymmeniä miljoonia tonneja ravinnerikasta biomassaa. Osa tämän biomassan sisältämistä ravinteista ei toistaiseksi päädy hyötykäyttöön.

– Tässä on mahdollisuus kekseliäälle yrittäjälle.

Esimerkiksi Rahtola ottaa metsäteollisuuden, joka tuottaa jääminä kuitulietettä ja kalkkipohjaisia aineita.

– On yrityksiä joiden liikeidea on huolehtia metsäyritysten prosessien jäämistä ja niiden käytöstä eteenpäin. Se voi olla pelkkää jätteiden pois viemistä, mutta monesti se on myös biomassan jalostamista eteenpäin, kertoo Rahtola.

Rahtola lupaa järjestää starttirahaa lupaaville ideoille. Esimerkiksi prosessiteollisuuteen kaivataan uusia yrittäjiä.

– Siellä syntyy lietelantaa, jossa on paljon vettä mukana, mutta jos kiinteän aineen saisi erotettua vedestä, sen kuljetus ja käyttö helpottuisivat. Nyt pitäisi löytää yrityksiä, jotka tekevät tätä erottelua, Rahtola sanoo.

Uuden liiketoiminnan ohella kiertotalous turvaa pitkällä tähtäimellä ruoantuotannon ja lisää omavaraisuutta energiantuotannossa.
Palopuron kylässä viljelijät ja energialaitos tuottavat biokaasua yhdessä. Energialaitos saa tiloilta lantaa, ruohosilppua ja leipomojätettä ja niistä tehdään biokaasua.

– Näin voidaan kierrättää ja olla omavaraisia kylätasolla, toisen jäämä on toisen lannoite tai energialähde, kertoo Rahtola.