– Koska tämä ei ole mahdollista, olemme ison muutoksen edessä: lineaaritaloudesta siirrytään kiertotalouteen, jatkaa Pietikäinen.

 

On mentävä talouden ehdoilla

Eurooppa on riippuvaisempi tuontiraaka-aineista kuin mikään muu talousalue; 40 % kaikesta käyttämästämme raaka-aineesta tuodaan muualta.

– Olemme – tahattomastikin – eläneet kuin villin lännen yhteiskunnassa eli kuluttaen ja pois heittäen loputtomaksi miellettyjä luonnonvaroja. Luonnonvarojen kulumisen hintaa ei ole sisällytetty tuotteisiin. Kulutus on ohjautunut halpojen massatuotteiden suuntaan. Säätelyn ja kannustimien on muututtava niin, että korkeampilaatuisten ja kestävämpien tuotteiden valmistaminen palkitaan. Resurssitehokkuus lisää riippumattomuutta tuontiresursseista.

 

Kestävä kiertotalous on palvelutalous

Kiertotalouteen siirtyminen vähentää merkittävästi ympäristökuormaa ja sillä on suuri työllisyysvaikutus. Kiertotalouden arvioidaan voivan tuoda Eurooppaan 1,2 – 3 miljoonaa uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä.

– On tärkeämpää tuottaa lisäarvoa asiakkaille myymällä käytönmukaista ratkaisua eikä vain tuotteita. Käytännössä kaikki tuotteet, joiden kohdalla se on mahdollista myytäisiin tulevaisuudessa palveluina. Vuokratalous tulee olemaan todella iso mullistus. Jo nyt esimerkiksi julkisten tilojen matto- ja valaistusratkaisuja, maansiirto- ja lentokoneiden renkaita ja lääkinnällisiä kuvauslaitteita liisataan. Isoimman haasteen edessä on elektroniikka, jonka kierrätys ei tällä hetkellä toimi. Palvelun ostaminen tulee olemaan iso muutos, joka pitää tehdä kannattavaksi sekä asiakkaalle että valmistajalle, sanoo Pietikäinen.

 

Tuotesuunnittelu avainasemassa

Resurssitehokkuus vaati säätelyä, jossa yksi keskeinen työkalu on EU:n ecodesign-direktiivi.

"Yritysten on voitava päättää itse miten niiden tuotteet saadaan kierrätettyä takaisin tuotantoon."

– Luonnonvarojen kustannukset pitää huomioida tuotteen kustannuksissa. Yritysten on voitava päättää itse miten niiden tuotteet saadaan kierrätettyä takaisin tuotantoon. Ecodesign-direktiivin vaatimusten pitäisi olla horisontaalisesti kaikille tuotteille sama, eli niiden pitää olla kestäviä, korjattavia, paranneltavia ja materian osalta kierrätettäviä niin, että materian korkea laatu ja käytettävyys säilyvät. Säätelyn pitäisi koskea kaikkia Eurooppaan tuotavia tuotteita ja pakkauksia.

 

Mittarit harmonisoitava

Kiertotalous vaatii myös yhteiset, harmonisoidut mittarit siitä, miten eri vaatimukset yritystasolla toteutuvat.

- Pitkällä tähtäimellä mittarit olisi vietävä yritysten kirjanpitoon, jolloin sijoituspäätöksiä tehtäessä voitaisiin vertailla myös toiminnan kestävyyttä.

 

Suomessa kiertotalouden huippuosaamista

Suomen on panostettava isosti kiertotalouden innovaatioihin eri sektoreilla.

– Meillä on tässä upea potentiaali. Julkiset hankinnat ovat Suomessa noin 20 % BKT:sta. Jos näissä suositaan ympäristöystävällisiä ja kestäviä hankintoja, on se jo yksinään massiivinen uusi markkina. Kyse on valinnasta: minkälaisia yrityksiä ja innovaatioita haluamme edesauttaa, Pietikäinen summaa.