Kemianteollisuus

  • Yksi merkittävimmistä teollisuuden toimialoista Suomessa.
  • Liikevaihto noin 20 miljardia euroa.
  • Työllistää Suomessa suoraan 34 000 henkilöä.
  • Välillinen työllisyysvaikutus lähes 100 000 henkeä.
  • Tuottaa suoraan, välillisesti ja tulovaikutusten kautta 9,4 miljardia euroa vuotuista arvonlisää.
  • Osuus Suomen tavaraviennistä noin 20 %.

Lähde: Kemianteollisuus ry.

– Resurssitehokkuus on Suomen kemiateollisuudessa kantava ajatus. Monet alan kasvualueet ja innovaatiot liittyvät kiertotalouteen ja biotalouteen, toteaa Kemianteollisuus ry:n johtava asiantuntija Maija Pohjakallio.

Mikä tahansa toimiala, jolla käytetään aineellisia hyödykkeitä, on kytköksissä kemianteollisuuteen. Kemianteollisuuden materiaaliviisaus pohjautuu molekyylitason huippuosaamiseen ja joukkuepeliin.

– Esimerkiksi ksylitoli valmistetaan sellutehtaan sivuvirroista, uusiutuvaa dieseliä ja lähitulevaisuudessa myös muoveja valmistetaan rasva- ja kasviöljyjätteestä. Lannoitteita kehitetään metsäteollisuuden sivuvirroista, Pohjakallio mainitsee esimerkkejä.

 

Tavoitteena arvoa nostava kierrätys

Kemianteollisuuden osaamista on lisäarvon luominen lähes mille tahansa raaka-aineelle.

– Tulevaisuudessa kiertotalous painottuu entistä enemmän arvon luontiin ja älykkääseen toimintaan. Koko arvoketju tulee puhaltamaan yhteen hiileen ja läpinäkyvyydestä tulee edellytys, Pohjakallio toteaa ja jatkaa:

"Tavoitteena tulisi olla kaikkien resurssien kestävä ja älykäs käyttö."

– Kestävyysajattelu on siirtymässä päästöjen minimoimisesta koko arvoketjun läpileikkaavaksi toiminnaksi, jossa kiertotalous on hyvin tärkeällä sijalla. Tätä vievät eteenpäin esimerkiksi isot huonekalu- ja tekstiilibrändit, jotka vaativat toimitusketjuiltaan enemmän uusio- tai bioraaka-aineesta tuotettua materiaalia.

Arvonlisäys tapahtuu myös siten, että palvelut kytkeytyvät yhä tiiviimmin tuotteisiin.

Kemikaali palveluna on varmasti tulevaisuutta. Näistä ratkaisuista hyötyvät niin myyjä, asiakas kuin maapallokin.

 

Vastuullista toimintaa ja kansainvälistä vaikuttamista

Kemianteollisuuden omaehtoinen Responsible Care -ohjelma on jo 25 vuoden ajan seurannut ja vauhdittanut resurssitehokasta toimintaa alalla.

– Noin 80 % kemianteollisuuden tuotannosta Suomessa on mukana tässä kansainvälisessä ohjelmassa.

Pohjakallio korostaa, että pyrkimyksenä sääntelyssä tulisi olla kokonaiskestävyys ja markkinalähtöisyys.

– Tavoitteena tulisi olla kaikkien resurssien kestävä ja älykäs käyttö. Lisäksi kiertotalouden on oltava kannattavaa toimintaa. Sekundääristen raaka-aineiden käyttö ei voi aina olla itseisarvo. Erilaisten ratkaisujen yhdistäminen on tärkeää.

Tulevaisuuden teollinen tuotanto tapahtuu enenevissä määrin teollisissa symbiooseissa.

– Esimerkiksi Kilpilahden ja Kokkolan teollisuuspuistoissa on jo vuosikymmeniä kehitetty yritysten välisiä kiertotalouden ratkaisuja. Näissä molemmissa vetureina ovat kemianteollisuuden yritykset, joiden ydinosaamista on hallita aineiden virtaukset ja jalostus molekyylien tarkkuudella.

Pohjakallio toteaa, että Suomen on tärkeää toimia ja vaikuttaa kansainvälisellä tasolla.

– Hyvinvointimme pohjautuu vientiin. Meillä on nyt tuhannen taalan paikka päästä myös globaaliin kiertotalouden eturintamaan.