Suomessa on yhteensä noin 250 kierrätysmyymälää ja –pajaa. Myymälöissä, joissa kalusteita päällystetään ja kunnostetetaan muillakin tavoin, työntekijät ovat ammattilaisia tai saavat työhön koulutuksen. Kierrätetyt kalusteet ovat siten kestäviä ja laadukkaita ja hintataso uuteen verrattuna on paljon edullisempi. Kierrätysmyymälät eivät kuitenkaan kilpaile tehdasmyymälöiden kanssa.

– Kierrätysprosessi alkaa siitä, kun yksityinen henkilö tai yritys ottaa kierrätyskeskukseen yhteyttä ja kertoo tarpeistaan. Suunnittelemme asiakkaan kanssa yhdessä ja valitsemme tarpeeseen sopivat kalusteet ja ryhdymme kunnostamaan niitä, kertoo Suomen kierrätyskeskustenyhdistyksen puheenjohtaja Pauli Saarnisto.

Kierrätykseen voi tuoda kalusteita itse tai ne voidaan usein myös noutaa. Osa kierrätysmyymälöistä ja –pajoista kunnostaa toivomuksen mukaan myös asiakkaan omia kalusteita.

– Kierrätyspajoja, joissa kunnostetaan käytettyjä kalusteita, pitäisi saada lisää. Soisin tilanteen olevan niin hyvä, että kaikki kalusteet, jotka meille tuodaan, voitaisiin tuunata ja laittaa hyvään kuntoon. Näin kalusteiden käyttöikä pidentyisi entisestään ja kierrätettyjen kalusteiden hankinnasta tulisi kiinnostavampaa. Nyt käytettyjen kalusteiden hankintaa saatetaan karttaa sillä perusteella, että niiden ajatellaan olevan käyttökelvottomia ja huonolaatuisia tai kuluneisuus näkyy selvästi, Saarnisto harmittelee.

 

Kierrättämisellä on työllistävä ja siten kansantaloutta vahvistava vaikutus

Saarnisto arvelee suurimmalla osalla yrityksistä olevan mielikuva, että kierrätyskeskukset ja -pajat työllistävät työttömiä nuoria, pitkäaikaistyöttömiä ja pitävät yllä kuntouttavaa työtoimintaa. Myös oppisopimuksella ja harjoittelujaksoilla paja on erinomainen paikka. Muutamissa kierrätysmyymälöissä voi suorittaa opinnäytteitä kaupallisesta osaamisesta. Kierrättämiseen liittyy vahva vastuullinen näkökulma, josta yhteiskunta hyötyy monessakin mielessä.

– Työllisyysvaikutus on ehkä kierrätystoimintaan liitettävistä arvoista tärkein, jonka kautta yritykset pohtivat omaa aktiivisuuttaan kierrättää kalusteitaan. Hiilijalanjälki on toinen merkittävä syy, mikä saa monet kiinnostumaan kalusteidensa kierrättämisestä sen sijaan, että ne vietäisiin kaatopaikalle, Saarnio sanoo.

– Toivommekin, että valtiovalta voisi edesauttaa kierrätysmyymälöiden toimintaa myöntämällä rahoitusta. Aina ei voi vain sanoa, että kierrätys on hyvä asia, myös tekoja täytyy olla. Päättäjät eivät ehkä tule ajatelleeksi, että kierrätystoiminnalla on ekologisuuden ohella myös työllistävää vaikutusta.