Kun käytetystä materiaalista tulisikin jätteen sijaan hyödyllistä raaka-ainetta yritysten ja teollisuuden tarpeisiin, kaikki toimijat hyötyisivät, ja luontokin kiittäisi.

Kiertotalous rakentuu vastuulliseen ja kestävään tuotantoon sekä kulutukseen. Kyse on resurssien järkevästä jakamisesta ja materiaalien arvon säilyttämisestä läpi ketjun. Suomen Kiertovoima ry - KIVOn jäseninä ovat kuntien jätelaitokset, jotka vastaavat suomalaisten jätehuollosta.

Jätehuolto on yhteiskunnan keskeinen välttämättömyyspalvelu, jolla varmistetaan, että koko Suomi säilyy elinkelpoisena asumiselle ja yrittämiselle.

Ratkaisevana jätehuollolle on sen saavutettavuus, saatavuus ja kohtuuhintaisuus. Julkisen jätehuollon avulla tämä on onnistunut. Viime vuosikymmenten aikana kuntien vastuuseen perustuvan jätehuollon ansiosta ympäristön ja terveydensuojelun tasoa on saatu nostettua.

 

Kiertotalous – miten se liittyy jätteisiin ja kierrätykseen?

KIVO ja kuntien jätelaitokset haluavat kehittää kierrätystä entisestään. Tämä onnistuu ainoastaan siten, että kaikki yhteiskunnan vastuulliset toimijat ovat mukana kehitystyössä. Tämä alkaa yksittäisestä kuntalaisesta vastuullisemman kulutuksen kautta päätyen tehokkaaseen jätevirtojen hallintaan ja käsittelyyn.

Jätevirtojen arvoketjun hallinta tulee olla Suomen kaltaisessa pitkässä ja harvaan asutussa maassa mahdollisimman keskitettyä. Näin saamme tehokkaimmin lajiteltua jätevirroista entistä enemmän kierrätyskelpoisia jätteitä takaisin raaka-aineiksi.

Miten tämä voi tapahtua? KIVO on muun muassa nostamassa parhaillaan esille keskustelua muovin saattamiseksi paremmin kiertoon. Tulevilla Kiertovoimapäivillä Espoon Hanasaaressa (29.-30.11.) tuomme yhteen muovialan keskeisiä toimijoita, teollisuuden edustajia, innovaattoreita sekä poliittisia päättäjiä keskustelemaan, miten muovi saataisiin paremmin kiertoon, ennen kuin hukumme siihen.

”Kuntien jätelaitoksia ollaan valitettavasti ajamassa ahtaalle, vaikka niiden osaamista ja kokemusta tulisi hyödyntää entisestään kiertotalouden hyväksi.”

Haemme avauksia, jotka johtaisivat uusien kierrätysratkaisujen löytämiseksi muoville. Nämä pitävät sisällään uusia teollisia symbiooseja yksityisen ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa, uusia älykkäitä liiketoimintamalleja sekä erilaisia tehostamistoimenpiteitä tuotannossa ja logistiikassa. Kuntien vastuulla olevalla jätehuollolla, ympäristön- ja terveydensuojelun palvelijana, on myös merkitystä aluetaloudelle. KIVOn jäseninä olevien 33 kuntien omistaman jätelaitoksen yhteenlaskettu suora työllisyysvaikutus on niinkin merkittävä kuin noin 1 000 henkilötyövuotta. Emme kuitenkaan toteuta tätä vastuullista tehtävää omin voimin vaan kilpailutamme lukuisia yksityisiä jätteenkuljetusyrityksiä, jätteenkäsittelyyn erikoistuneita yrityksiä ja muita urakoitsijoita, jotka operoivat kuntien jätelaitosten alueella erilaisissa palvelutehtävissä. Nämä tuovat oman lisänsä työllisyyteen ja paikallistalouteen.

 

Jätelain uudistus keskeisessä asemassa

Kiertotalous ei toteudu itsestään vaan edellyttää hyvää lainsäädäntöä, toimintojen koordinaatiota ja kaikkien yhteiskunnan toimijoiden panostusta. Erityistä malttia vaaditaan parhaillaan meneillään olevassa jätelain uudistustyössä. Sillä voidaan joko antaa hyvät jatkoeväät ja mahdollisuus uusille yhteistyömuodoille, joissa kuntien jätelaitokset voivat luoda toiminta-alustan, tai tuhota hyvä perusta, jota ollaan vuosikaudet rakennettu.

Kuntien jätelaitoksia ollaan valitettavasti ajamassa ahtaalle, vaikka niiden osaamista ja kokemusta tulisi hyödyntää entisestään kiertotalouden hyväksi. Luulen, että kiertotalouden vaikutukset globaalisti ovat merkittävämmät kuin osaamme tänään aavistaakaan. Toivon, että me suomalaiset olemme toteuttamassa tätä muutosta sen kärkijoukoissa, suunnannäyttäjinä, sitä johtamassa.