Suomen vesifoorumi ry:n toimitusjohtaja Markus Tuukkanen kuitenkin sanoo, että ongelma ei todennäköisesti johdu puutteista teknologiassa, vaan managementista ja muista elementeistä.

– Puhtaan käyttöveden tuottamisessa sekä jokiemme ja järvien säilyttämisessä hyväkuntoisina on teknologia vain yksi tekijä. Lisäksi tarvitaan tutkimusta ja koulutusta, suunnittelua ja toimeenpanoa sekä ylläpitoa ja johtajuutta.

Myös viranomaisten rooli valvonnassa, lainsäädännössä sekä sen toimeenpanossa on tärkeää.

 

Vesiteknologian myynnissä on vielä paljon opittavaa

Globaalista näkökulmasta katsoen Tuukkanen näkee Suomen vesiteknologian tason olevan kokonaisuudessaan vahvaa. Jotta suomalaisen vesialan liiketoiminta saadaan kasvuun myös kansainvälisillä markkinoilla, on sille luotava lisää mahdollisuuksia.

– Metsäpuolella olemme maailmassa iso tekijä. Isot firmat tekevät huipputason myyntiä ja vievät kiistatta korkealaatuista osaamista ympäri maailman. Kallioteknologiassa sama juttu. Vesipuolella onkin paljon kiinniotettavaa. Osaamista meillä on, mutta polku sinne, että saamme pienet yritykset kasvamaan isoiksi ja muodostamaan vahvaa kv-liiketoimintaa, on osittain rikki, kuvailee Tuukkanen.

 

Vaatimattomuutta ei aina kannata ajatella kauniina

– Suomalaisilla teknologia-alan yrityksillä on erittäin paljon tietoa ja taitoa, mutta niitä ei oikein osata tuoda esiin ja vakuuttaa muita siitä, kuinka juuri meidän vesiteknologiaa voisi hyödyntää muuallakin maailmassa, harmittelee Tuukkanen.

Esimerkiksi kehittyvillä markkinoilla meillä olisi paljon saavutettavaa, mutta useinkaan siellä ei ole riittävästi omaa rahaa käytettävissä. Kilpailijoista jäädään helposti jälkeen siinä, että rahoitusta ei ole järjestetty loppuun asti. Tuukkanen kaipaakin rahoitusasioihin panostamista siinä vaiheessa, kun ulkomaille suuntaavia hankkeita aletaan suunnitella.

– Jotta saamme viennin kasvuun kehittyvillä markkinoilla, on luotava eri vaiheisiin sopivia rahoitusratkaisuja. Jos kilpailijoilla on käytössään oman maan ratkaisuja suosivaa kehitysyhteistyörahoitusta, ja meillä ei mitään, jää teknologiamme tuoma hyöty toissijaiseksi, sanoo Tuukkanen kriittisesti.

– Tämä onkin hyvä suunta, johon mekin voisimme ohjata kehitysyhteistyövaroja muiden maiden tavoin. Näin pääsemme kisaamaan markkinoista tasavertaisempina ja saamme viennin nousuun!