Me suomalaiset olemme tottuneet siihen, että hyvälaatuista juomakelpoista vettä tulee hanasta aina ja käytetty vesi menee huomaamatta viemäriä pitkin jonnekin käsiteltäväksi. Siihenkin voi luottaa, että puhdistettu jätevesi ei pilaa vesiluontoamme, uimavesiämme tai juomavesilähdettämme. Näin ei ole joka paikassa maailmalla, sen olemme uutisista usein kuulleet ja ulkomaanmatkoillamme kokeneet. Aina välillä on hyvä miettiä, miten paljon näitä omia vesipalveluitamme arvostamme ja miten toimisimme, jotta tilanne pysyy tällaisena.

Suomen vesivarat ovat pääosin hyväkuntoisia, mikä helpottaa vesihuoltolaitosten tehtävää hyvän talousveden toimittamiseksi kansalaisille. Siihen, että vesivaramme pysyvät hyväkuntoisina, vaikuttavat niihin kohdistuvat ulkoiset paineet. Näitä ovat muun muassa niiden käyttö vesilähteenä ja jätevesien purkuvesistöinä. Yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesien käsittely on saatu viime vuosikymmeninä sen verran hyvälle tasolle, että niiden aiheuttama kuormitus ei ole yleisesti ottaen enää huonontanut Suomen vesiluonnon tilaa. Uusia haasteita jätevedenkäsittelyyn luo tarve poistaa jätevedestä haitallisia aineita ja partikkeleja, sekä toisaalta saattaa ravinteet puhtaasti uudelleen käytettäviksi.

"Aina välillä on hyvä miettiä, miten paljon näitä omia vesipalveluitamme arvostamme"

Yksi merkittävimmistä talousveden käytön ongelmista on ollut vesihuoltoinfran huononeminen tai sen huolimaton suunnittelu, rakentaminen tai käyttö. Vakavimmat esimerkit ovat syntyneet, kun jätevettä on päässyt syystä tai toisesta talousvesiverkostoon ja kotitalouksien käyttöön. Vesihuoltoverkostojen huono tila ja vuosittain kasvava korjausvelka nostavat riskiä veden välityksellä leviäville epidemioille. Kuntien ja vesihuoltolaitosten kiinnostus asiaa kohtaan on viime vuosina kasvanut, mutta konkreettisia toimenpiteitä asian korjaamiseksi on tehty vasta vähän. Toimintatapojen muuttamiseksi tehdään ohjeita ja helppokäyttöisiä järjestelmiä, mutta niiden vaikutus näkyy vasta kun kaikkien toimijoiden asenteet ovat näiden käytölle vastaanottavaisia. Vahinkoja syntyy jatkossakin, mutta niiden aiheuttamat taloudelliset ja terveysriskit voidaan minimoida.

 

Tärkeä perusta luotettavalle vesihuollolle on tiedon keruu ja hallinta.

Nykyisellä mittaustekniikalla saadaan runsaasti tietoa, mutta se pitää osata suunnitella, käsitellä ja tulkita oikealla tavalla, jotta siitä on apua operatiiviselle toiminnalle ja päätöksenteolle. Digitaaliset laitteet ja menetelmät hallitaan sen verran hyvin, että tähän on täydet mahdollisuudet.

Tiiviisti rakennetuissa yhdyskunnissa hulevesien johtaminen ja käsittely on yksi tärkeä osa vesihuollon kokonaisuutta. Ilmastonmuutoksen myötä kaupunkitulvien todennäköisyys ja riskit ovat kasvaneet. Sadevesien hallitsematon tulviminen johtaa niiden joutumisen viemäriverkostoon ja ylivuotojen kautta käsittelemättömän jäteveden virtaamisen ympäristöön. Ilman ylivuototilanteitakin kylmillä hulevesillä laimennettu runsas viemärivesi aiheuttaa ongelmia jäteveden puhdistusprosesseille.

"Suomi on kehitysyhteistyöhankkeissa ollut vesialalla jo pitkään"

Suomessa on opittu käyttämään vesivaroja kestävällä tavalla siten, että eri käyttömuodot on huomioitu, kuten myös vesiympäristön ekologinen tila. Tätä osaamista ei tarvitse pitää vakan alla, vaan siitä voisi saada hyvän vientituotteen maailmalla. Suomi on kehitysyhteistyöhankkeissa ollut vesialalla jo pitkään, mutta nyt olisi aika siirtyä uudelle tasolle vesisektorin osaamisen ja tekniikan viennissä. Tekniikan osaamisen lisäksi pitää oppia myymään osaamisensa sekä käyttämään hyödyksi globaalit verkostot ja kanavat toiminnan aktivoimiseksi.

Vesihuoltopalveluiden yhteiskunnallinen arvo on merkittävä. Sitä ei ole tutkimuksissa paljoa arvioitu, lähinnä puhutaan kustannuksista ja käyttöveden hinnasta. Vesipalveluiden arvo olisi hyvä jollakin tasolla määrittää, jotta ymmärretään se merkitys, joka tällä usein itsestään selvyydeksi koetulla yhteiskunnan toiminnalla meille kaikille on.