Suunniteltiin jo TV-ruutujen pitämistä pimeänä maanantaisin. Kattonopeudeksi maanteille tuli 80 kilometriä tunnissa. Lähi-idän sota laukaisi öljykriisin, joka herätti monet suomalaiset.

Ilmastonmuutos on hiipivämpi asia kuin öljykriisi. Nykymenolla maapallon keskilämpötila uhkaa nousta neljä astetta vuosisadan loppuun mennessä. Se tarkoittaa aavikoitumista, merenpinnan nousua, äärisäätilojen yleistymistä, lajistomuutoksia, ympäristöpakolaisuutta. Kellojen pitäisi soida samalla tavalla kuin vuoden 1973 öljykriisin aikaan.

Jokainen voi taloudellisena toimijana ja kuluttajana tehdä ympäristöystävällisiä valintoja. Se ei tarkoita vain kieltoja ja rajoituksia, vaan uusien tekniikoiden käyttöönottoa, älykkäitä verkkoja, säästäviä palveluja ja tuotteita, uusiutuvia energialähteitä, vihreää sähköä. Koska ympäristöarvot ovat tulleet jäädäkseen, myös nuorilla koulutusalojen ja työpaikkojen valinnassa ympäristöasiat merkitsevät entistä enemmän. Miksi olisit osa ongelmaa, kun voit olla osa ratkaisua.

 

Mammuttitauti vaivaa energiakeskusteluja

YK:ssa hyväksyttiin syksyllä 2015 kestävän kehityksen tavoitteet seuraavaksi 15 vuodeksi - Agenda 2030. Ne ovat jatkoa 2000–2015 voimassa olleille vuosituhattavoitteille. Ei ole uutinen, että YK:ssa on hyväksytty hyviä julkilausumia, mutta on uutinen, että niillä on ollut todellista vaikutusta hallitusten ohjelmiin ja kehitysrahoituslaitosten päätöksiin. Näin tapahtui vuosituhattavoitteille. Yhtenä tavoitteena oli tyttöjen koulunkäynnin edistäminen, ja siinä tehtiin merkittävä harppaus.

Siksi myös Agenda 2030 kannattaa ottaa vakavasti. Tavoite numero 7 on varmistaa vuoteen 2030 edulliset, luotettavat, kestävät ja uudenaikaiset energiapalvelut kaikille. Samalla halutaan lisätä uusiutuvan energian osuutta merkittävästi. Tavoitteet ovat universaaleja – ne koskevat niin kehitysmaita kuin teollista maailmaakin.

Suomi on pieni maa, mutta joskus meihin iskee mammuttitauti. Se vaivaa myös energiakeskustelua. Etsitään yhtä suurta ratkaisua kuin kadonnutta Kalevalan Sampoa, vaikka tulevaisuus piilee sadoissa ja tuhansissa pienemmissä, mutta samansuuntaisissa toimenpiteissä.

Uudet pienet, mutta kasvavat virrat, muodostuvat nyt biomassasta, jätteiden hyötykäytöstä, biokaasusta, maalämmöstä, tuulivoimasta, aurinkovoimasta. Yhdistettynä energiansäästöön, älykkääseen verkkoon ja säästävään energiatekniikkaan nämä ovat osa tulevaisuuden energiaratkaisua.

 

Enää ei ole aikaa odotteluun

Uusiutuvaan energiaan liittyy myös tärkeä kysymys huoltovarmuudesta. Kriisin olosuhteissa Suomi on saari, emmekä voi rakentaa energiajärjestelmiämme vain tuonnin varaan.

Omistajaohjausministerinä olin Kiinassa markkinoimassa myös suomalaista energiaosaamista. Shanghaissa kerroimme, että Suomi on hyvin kiinnostunut säästävästä teknologiasta ja uusiutuvasta energiasta. Kiinalaiset höristivät korviaan: ”Sehän on hyvä asia. Me tuotamme täällä jo sitä kaikkea. Kuinka paljon Suomi tarvitsee?”

Hetkeksi osat vaihtuivat. Kiinalaiset kertoivat, miten vakavasti heillä ilmastotavoitteet nyt otetaan. Meidän kannaltamme se on hyvä uutinen. Mutta muistuttaa meitä siitä, että töppöstä kannattaa täälläkin panna toisen eteen kohtuullista vauhtia, jotta maailman menossa pysytään mukana.

Kirjoittaja on kansanedustaja ja ulkoministerin erityisedustaja rauhanvälityksessä. Hän on toiminut ympäristö-, kehitysyhteistyö- ja omistajaohjausministerinä