Ilmanlaatuun sisältyvät lämpöolot, kosteus- ja veto-olosuhteet, kosteusongelmat, home, haihtuvat orgaaniset yhdisteet, pienhiukkaset ja radon. Huonon sisäilman terveysvaikutukset ovatkin hyvin moninaiset.

Riittämätön ilmanvaihto aiheuttaa muun muassa päänsärkyä. Liian lämmin ilma talvella on kuivaa ja tuntuu tunkkaiselta. Veto aiheuttaa silmäoireita,lihassärkyä ja palelua. Altistuminen sisäilman epäpuhtauksille aiheuttaa yleisoireita, kuten väsymys, päänsärky ja erilaiset ärsytysoireet. Pidempiaikainen altistuminen ilman epäpuhtaudelle aiheuttaa erilaisia kroonisia sairauksia ja tulehduksia.

– Homeelle altistuminen saattaa johtaa myös monikemikaaliyliherkkyyteen. Maaperästä sisälle kulkeutuva näkymätön ja hajuton radonkaasu puolestaan aiheuttaa vuosittain arviolta 300 keuhkosyöpää. Pienhiukkasten arvioidaan aiheuttavan jopa merkittävämmän terveystaakan kuin kosteus- ja homeongelmat. Pienimmät pienhiukkaset pääsevät verenkiertoon ja aiheuttavat sydän- ja verisuonisairauksia, sanoo Ahola.

 

Ensin homekoulut, sitten homekodit?

Ilmanlaadussa tärkeintä on se, että ilma liikkuu ja pääsee vaihtumaan. Seuraavaksi tärkeintä on rakenteiden kunto. Sisäilmasta huolehtiminen säilyttää kiinteistön arvoa. Jos huollosta, ylläpidosta ja korjauksesta tingitään, on seurauksena vääjämättä sisäilmaongelmia.

– 1960–1980 -luvun kiinteistöt ovat huonossa kunnossa. Niissä on paljon riskirakenteita. Nyt kohistaan koulujen homeongelmista ja pienkiinteistöjen tilanne on jäänyt vähemmälle huomiolle. Varsinkaan omakotitaloissa ja pienissä rivitaloissa ei aina ole riittävää osaamista hyvään kiinteistönpitoon. Seuraavaksi joudummekin puhumaan homekodeista, Ahola toteaa.

 

Sisäilman cleantech-osaamisesta vientivaltti

Aholan mukaan Suomessa on myös paljon hyvää rakentamista, todella hyvää teknologiaa ja korkeaa osaamista ilmanlaatuun liittyen. Uutta tapahtuu jatkuvasti. Koulutuksen taso on Aholan mukaan hyvä, rakennusterveyteen liittyy sertifiointijärjestelmä ja lisäkoulutusta on saatavilla.

– Ongelmallista meillä on se, että osaaminen ja mielenkiinto painottuvat niin vahvasti toimitilapuolelle, isoihin projekteihin. Varsinkaan yksityisten kiinteistöjen korjausrakentamissuunnittelu ei kiinnosta. Rakentamisen ja korjaamisen laadusta tulisi myös olla valmis maksamaan, Ahola pohtii.

Suomalaisen cleantech-osaamisen mahdollisuudet ilmanlaatuun liittyen ovat Aholan mukaan kasvussa.

– Ilmanlaatu on erityisesti maailmalla nouseva buumi. Esimerkiksi Kiinassa ulkoilman laatu on todella huono, joten sisäilman laatuun kiinnitetään paljon huomiota. Tässä suomalaiset yritykset voivat olla tarjoamassa monipuolista osaamistaan, Ahola toteaa.

 

Energiatehokkuus tukee ilmanlaatua

– Keskustelu ilmanlaadun ja energiantehokkuuden yhteydestä on mustavalkoista. Ilmatiiveys on yksi energiatehokkuuden määritys ja tasapainoisen ilmanvaihdon edellytys. Jos rakenne on tiivis, ei mahdollinen rakenteen sisäinen ongelma pääse sisäilmaan. Energia­tehokkuudessa korostuvatkin järjestelmien oikea käyttö, säädöt, huolto ja ylläpito, toteaa Ahola.