Jo kahden asteen lämpeneminen aiheuttaisi rajuja tuhoja ja riskejä.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että maailman nettopäästöt on lähes puolitettava 2030 mennessä ja saatava nollaan jo vuoteen 2050 mennessä. Edessä on ennennäkemätön urakka, etenkin kun päästöt globaalisti edelleen kasvavat.

Ilmastopäästöjen alasajossa kyse ei ole pelkästään siitä, miten ja millä polttoaineilla energiaa tuotetaan tai autoja liikutetaan. Nettopäästöttömän maailman saavuttamiseksi kaikkien yhteiskunnan sektoreiden on muututtava: energiantuotannon, liikkumisen, rakennetun ympäristön, teollisuuden, maankäytön, maatalouden ja kuluttajien käyttäytymisen.

”Me voimme – ja meidän pitää – äänestää jaloillamme ja suosia ilmaston kannalta järkeviä ratkaisuja.”

Muutos ei tule olemaan helppo, mutta se on välttämätön. Toisaalta päästötön maailma voi olla monella tapaa paljon parempi kuin nykyinen.

Tällä hetkellä maailman metropolien infrastruktuurista lähes puolet on valjastettu palvelemaan liikkumista, joka pitkälti perustuu fossiilisilla polttoaineilla kulkeviin yksityisautoihin. Jos ihmiset liikkuisivat kaupungeissa enemmän julkisella liikenteellä, jalan tai polkupyörin, kaupunkien katujen ja parkkitilojen kattama pinta-ala voitaisiin valjastaa vaikka viheralueiksi tai leikkipuistoiksi. Tällöin myös ilmanlaatu ja viihtyvyys paranisivat. Lisäksi kävely tai pyöräily säästävät rahaa ja kohottavat kuntoa.

Ruuantuotanto aiheuttaa merkittäviä päästöjä, mutta omilla ruokavalinnoillamme voimme vaikuttaa niiden suuruuteen. Siirtyminen kasvispainotteisempaan ruokavalioon parantaa ilmaston tilaa ja omaa terveyttä.

Teollisuus tuottaa useita cleantech-ratkaisuja. Tärkeää myös on, että tuotantoprosessit ovat energiatehokkaita ja päästöttömiä. Teollisuuden on siirryttävä kohti kiertotaloutta, jossa neitseellisiä raaka-aineita korvataan kierrätetyillä.

Sitran ja kansainvälisten kumppaneiden selvityksen mukaan Pariisin sopimuksen tavoitteita ei voida saavuttaa ilman neljän materiaalin: muovin, sementin, teräksen ja alumiinin kiertotaloutta. Teollisuuden kiertotalousratkaisujen käyttöönotto on siksi välttämätöntä.

Myös meillä kansalaisilla on keskeinen rooli päästöjen vähentämisessä: arjen valinnat tuottavat 68 prosenttia Suomen ilmastopäästöistä. Sillä, miten asumme, liikumme, kulutamme ja mitä syömme, on suuri merkitys paitsi ilmaston myös markkinoiden kannalta. Me voimme – ja meidän pitää – äänestää jaloillamme ja suosia ilmaston kannalta järkeviä ratkaisuja.

Lista tarvittavista muutoksista on hengästyttävä, mutta samalla kannustava. Monet ratkaisut ovat jo olemassa. Ne pitäisi vain skaalata laajasti koko maailmalle.
Sitran selvityksen mukaan ottamalla globaalisti käyttöön vain 15 pohjoismaiden jo käyttämää vähähiilistä ratkaisua, voitaisiin päästöjä vähentää vuodessa Euroopan Unionin päästöjen (4 GtCO2e) verran.

Esimerkkejä näistä ratkaisuista ovat Norjan sähköautot ja Tanskan pyöräilykulttuuri. Tarvittavat rahatkin ovat jo olemassa. Lysti maksaisi yhtä vähän kuin maailma käyttää yhdeksässä päivässä fossiilisten polttoaineiden tukemiseen.

New Climate Economyn mukaan ilmastonmuutoksen hillitseminen on avannut yrityksille huiman, yli kymmenen tuhannen miljardin euron globaalin markkinan vuoteen 2030 mennessä.

Suomessa monet yritykset ovat jo huomanneet, että ilmastonmuutoksen torjunta on selvästi kannattavampaa bisnestä kuin sen kiihdyttäminen.