Tämän määrän ravinteita siirrämme elimistöstämme jätevesiin jätevedenpuhdistamolla puhdistettavaksi. Suomessa jätevesien käsittelyllä on pitkä historia ja ravinteiden poiston kehityskaarta voidaan tyytyväisenä katsoa tilastoista. Ympäristön kuormitus on tehokkaasti vähentynyt siitä huolimatta, että tuleva kuormitus on jatkuvasti kasvanut.

 

Taistelu rehevöitymistä vastaan

Matalat järvemme ovat herkkiä rehevöitymiselle samoin kuin vesialtaana varsin suljettu Itämeri. Talviaikainen jääpeitteisyys heikentää vesistöjen happioloja. Jätevesien tehokas käsittely on siis olosuhteissamme ehdottoman tärkeää. Useissa viimevuosien mittavissa hankkeissa keskuspuhdistamoihin on kerätty jätevesiä laajastikin ympäröiviltä alueilta saavuttaen näin hyviä tuloksia. Esimerkiksi Turun Kakolanmäen puhdistamon aloitettua vuonna 2008 toimintansa fosforikuormitus alueen puhdistamoista vähentyi noin 75 % ja typpikuormitus noin 30 % aikaisempaan tilanteeseen verrattuna.

Pienet, rehevöitymiselle hyvin herkät tai virkistyskäytössä olevat vesistöt voivat asettaa erityistarpeita käsittelylle. Joillakin puhdistamoilla onkin otettu käyttöön käsiteltyjen vesien hygienisointi. Erittäin tehokas fosforin poisto ja kylmissä jätevesissä erityisen haasteellinen kokonaistypenpoisto taas on tarkoitus saavuttaa Rukan hiljattain valmistuneella uudella puhdistamolla, jossa hyvää tulosta tavoitellaan kantoaineprosessin ja flotaation yhdistelmällä.  Tulevissa puhdistamohankkeissa hyvän käsittelytuloksen takaamiseksi on suunniteltu Suomessa uusien teknologioiden käyttöönottoa, kuten kalvobioreaktoriatekniikkaa ja kiekkosuodatusta. Aivan uutta tekniikkaa taas kehitetään HSY:n tutkimushankkeessa, jossa jäteveden fosfori pyritään ottamaan talteen fosforilannoitteena.

 

Riskienhallintaa ja energiatehokkuutta

Korkeatasoisen puhdistuksen ohella riskienhallinta on keskeisessä roolissa. Varautuminen ei koske vain jätevesien puhdistusta, vaan viemäriverkoston myötä laajaa toimintakokonaisuutta. Verkoston kunto ja olosuhteet vaikuttavat oleellisesti puhdistamolle tulevaan kuormitukseen ja edelleen puhdistustulokseen.  Jatkuvuuden hallinta on oleellinen osa vesihuoltolaitosten kaikkea omaa toimintaa ja ulottuu myös viemäriverkostoon liitettyihin kiinteistöihin.  Niin kiinteistöjen tonttijohtojen kunnolla kuin teollisuuden jätevesien hallinnalla on vaikutusta vesihuollon toimivuuteen.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja energian kulutuksen tehostaminen ovat tärkeä ajuri myös vesihuoltolaitosten toiminnassa. Energian käyttöä on tehostettu erilaisilla lämmön talteenoton ratkaisuilla ja pumppausten optimoinnilla. Laitosten kattotiloja on hyödynnetty asentamalla aurinkopaneeleja oman energian tuotantoon. Biokaasun tuotannossa jätevedenpuhdistamot ovat pioneereja jo vuosikymmenien takaa. Puhdistamoiden yhteydessä toimii jo 16 biokaasureaktorilaitosta. Vesilaitosyhdistyksen ja Motivan vuoden alussa käynnistämässä Energiatehokas vesihuoltolaitos -hankkeessa pyritään edistämään energiatehokkaiden ratkaisuiden käyttöönottoa. Hankkeessa etsitään esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja laaditaan energiatehokkuustoimenpiteistä ohjekortteja.

 

Ennaltaehkäiseviä toimia haitta-aineiden vähentämiseksi

Jätevedenpuhdistamolle matkaa kodeistamme muutakin kuin ravinteita. Jätevesiin kulkeutuu pieninä jääminä kaikkia niitä materiaaleja ja aineita, joita kodeissa, harrastuksissa ja työpaikoillamme esiintyy. Esimerkiksi tekstiilien pesussa siirtyy niin haitallisia aineita kuin keinokuiduista irtoavia mikromuovejakin pesuvesiin. Pölyhiukkasiin kertyy elektroniikassa käytettyjä palonestoaineita  ja muovituotteiden pehmentimiä, jolloin pölyrättiin kertyneet lika-aineet huuhtoutuvat viemäriin. Syömämme lääkkeet päätyvät elimistöstämme jätevesiin. Suuri osa jätevesien sisältämistä haitta-ainejäämistä ovatkin peräisin aivan tavallisista kotitalouksista. Mikromuovien, lääkeaineiden ja pysyvien haitta-aineiden päätyminen vesistöön herättää huolta niiden vaikutuksista. Tutkimus osoittaa, että haitta-aineiden poistamiseen jätevesistä soveltuvat juomaveden valmistuksessakin käytetyt tekniikat, kuten otsonointi ja aktiivihiilisuodatus. Erilaiset aineet poistuvat kuitenkin eri tekniikoilla, joten yhtä ratkaisua ei ole olemassa. On arvioitu, että jälkikäsittelytekniikoiden käyttöönotto lähes kaksinkertaistaisi jäteveden käsittelyn kustannukset ja lisäisi merkittävästi energian kulutusta. Mikäli haitalliset aineet siirretään käsittelyllä yhdyskuntalietteeseen, ongelma ei ratkea, vaan siirtyy. Einsteinia mukaillen: On viisaampaa välttää ongelma, kuin ratkaista se. Osana kiertotalouden toteuttamista haitallisten aineiden päätyminen vesikiertoon tulisikin ehkäistä jo tuotteen suunnittelu- ja valmistusvaiheen ratkaisuilla.