– Älykkäällä energiajärjestelmällä tarkoitetaan niitä keinoja, joilla sähkön kulutus ja tuotanto saadaan fiksusti tasapainoon. Uusiutuvan hajautetun energiantuotannon lisääntyminen tuo mukanaan uusia haasteita. Tuulivoimaa saadaan, kun tuulee ja aurinkosähköä silloin, kun aurinko paistaa. Tässä tilanteessa kulutuksen tulee joustaa ja säätövoimaa tarvitaan entistä enemmän, Niemelä sanoo.

Niemelän mukaan yksi tapa vastata energiantuotannon muutoksiin on energian varastointi. Varastoitu sähkö auttaa sähkökatkoissa ja se voidaan ottaa käyttöön tasaamaan hetkellistä isoa kuormitusta. Tällä hetkellä haasteena on akkujen kalleus ja kapasiteetti. Ajan myötä hinta kuitenkin laskee ja akkukapasiteetti kasvaa koko ajan.

– Konkreettisesti kehitys näkyy sähköautojen toimintasäteen kasvuna, Niemelä kiteyttää.

”Älykkäälle energiajärjestelmälle on kysyntää myös kansallisella tasolla.”

Tulevaisuudessa sähköautoilla voi muutenkin olla oma osansa osana älykästä energiajärjestelmää. Suvilahdesta löytyy jo nyt kaksisuuntainen latauspiste, jonka avulla sähköä voi siirtää myös autosta verkkoon päin. Tästä hyötyy tulevaisuudessa myös sähköautoilija, kun järjestelmään osallistuville voidaan maksaa korvausta. Sähköauton käyttäjä hyötyy myös sähkön ostamisen ja käytön aikaerosta. Auton akun lataus voidaan suorittaa ajankohtana, jolloin sähkö on kaikista halvinta.

– Älykkäälle energiajärjestelmälle on kysyntää myös kansallisella tasolla. Suomen sähkönsiirrosta huolehtivalla Fingridillä on tarvetta nopealle ohjaukselle. Tällä hetkellä sähkön säätötarve toteutetaan muun muassa vesivoimalla ja kaasuturbiineilla. Sähkön varastointi helpottaisi säätövoiman tarvetta, Niemelä valaisee.

Euroopan unionin tasolla komissio haluaa vahvistaa kuluttajan roolia energiamarkkinoilla. Perinteisessä ei-älykkäässä järjestelmässä loppuasiakas on nähty passiivisena kuluttajana. Jatkossa asiakas osallistuu ja tulee myös hyötymään osallistumisestaan. Aurinkopaneelien avulla yksityishenkilöstä voi tulla energiantuottaja ja esimerkiksi sähköautojen kautta yksityishenkilö osallistuu sähkön varastointiin.

– Ideaalitilanteessa asiakas saa laadukasta sähköä kustannustehokkaasti ja puhtaasti tuotettuna. Tulevaisuudessa sähköautot ovat yleistyneet ja aurinkopaneelit sekä latausasemat rakennettu osaksi toimivaa kokonaisuutta, Niemelä visioi.

Tulevaisuuden ratkaisuista puhuttaessa Esa Niemelä kuitenkin muistuttaa, että Suomen nykyinen tila on hyvä. Kansallisella tasolla sähkömarkkinalaki lisää toimitusvarmuutta ja vuoden 2028 loppuun mennessä on sähköverkkojen täytettävä lain asettamat toimitusvarmuusvaatimukset. Käytännössä sähköjohdot kaapeloidaan maan alle tai siirretään teiden varsille. Ajoitus on Niemelän mukaan hyvä, koska verkoston  parannus ajoittuu samaan aikaan kun uusia ratkaisuja tulee.

– Jotta älykäs energiajärjestelmä toimisi, on perusinfran oltava kunnossa, Niemelä kiteyttää.