Ympäristöministeriön yli-insinööri Jyrki Kauppisen mukaan olemassa olevan rakennuksen energiatehokkuuden parantaminen alkaa huolellisesta kartoituksesta ja sen pohjalta tehdystä suunnittelusta.

– Jos kiinteistön energiankulutus on poikkeuksellisen suurta, on syytä selvittää, mistä se johtuu. Vanhojen rakennusten lämmönpitävyydessä on monesti parantamisen varaa. Tehokas lämmöneristys säästää lämmityskustannuksia rakennuksen koko elinkaaren ajan, Kauppinen tietää.

Suuret lämmityskustannukset saattavat johtua esimerkiksi elinkaarensa lopussa olevista ikkunoista. Ikkunaneliöstä karkaa lämpöä jopa noin kuusi kertaa enemmän kuin ulkoseinäneliöstä. Energiatehokkaimmilla A++ -luokan ikkunoilla laskennalliset lämpöhäviöt ovat vuodessa vain noin 30 kilowattituntia ikkunaneliötä kohden.

Energiatehokkaimmissa ikkunoissa on neljä lasia, selektiivipinta sekä usein lämpöä tehokkaasti eristävää kaasua lasien välissä. Ne maksavat jonkin verran enemmän kuin tavalliset kolmilasiset ikkunat, mutta säästävät lämmityskustannuksia niiden koko elinkaaren ajan.

– Rakentamismääräyksissä olevat energiatehokkuuden tasot ovat minimitasoja. Usein niitä kannattaa parantaa minimitasoja paremmaksi. Nyt tehtävien korjauksien energian säästövaikutukset jatkuvat vuosikymmeniä, joten korjaukset on järkevää suunnitella mahdollisimman hyvään tasoon.

 

Älykkäitä ratkaisuja

Jyrki Kauppinen kehottaa suunnittelemaan julkisen sektorin talotekniikkaratkaisut viisaasti ja arvioimaan vaihtoehtoisten ratkaisujen paremmuutta energiatehokkuusvertailujen pohjalta.

– Taloteknisistä järjestelmistä on järkevää teettää energiatehokkuusvertailu ja asettaa se yhdeksi määrääväksi hankintakriteeriksi.
Kauppisen mukaan energiatodistuksella helpotetaan rakennusten vertailua ja lisätään tietoisuutta energiatehokkuudesta. Myös kuntien vapaaehtoisilla säästösopimuksilla on saatu aikaan myönteisiä tuloksia.

– Uusia energiaa säästäviä ratkaisuja tulee markkinoille jatkuvasti esimerkiksi lämmöntalteenottoon ja ilmanvaihtoon liittyen. Myös matalaenergiaratkaisut sekä esimerkiksi jäähdytyksen tarvetta vähentävät aurinkosuojausratkaisut ovat tätä päivää. Niiden optimointi osaksi taloteknistä kokonaisuutta tulisi olla ammattimaisesti suunniteltu.

Kauppinen painottaa, että tärkeintä tehdä älykkäitä hankintoja ja ymmärtää kiinteistön energiataloudellisuuden muodostuvan pitkällä tähtäimellä kokonaisenergiatehokkuuden kautta.

 

Huomio käyttäjiin

– Taloteknisissä järjestelmissä on tänä päivänä mistä valita. Hienotkaan systeemit eivät kuitenkaan tuota toivottua säästöä, jos niitä ei osata käyttää oikein. Yhtä tärkeää kuin järjestelmän hyvä suunnittelu, asentaminen ja säätäminen, on sen käytön opettaminen. Kohteesta riippuen ilmanvaihdon ja lämmityksen optimointiin ja säätämiseen voi mennä jopa vuoden verran.
Jyrki Kauppinen sanoo, että vaikka energiatehokkuus on tärkeää, käyttäjien kannalta tärkeintä on sisäilman raikkaus ja laatu.

– Jos sisäilma on huono, se liitetään vahvasti rakentamiseen huonoon laatuun. Toisaalta, jos sisäilma on hyvä ja raikas, rakennuksesta vallitseva mielikuva on todennäköisesti laadukas. Tällaiset rakennukset ovat usein myös energiatehokkaita.