Geoenergia on maakamaran lämpöenergiaa

Geoenergia ja geoterminen energia menevät maallikolta helposti sekaisin. Geoterminen energia on syvältä saatavaa, korkean lämpötilatason energiaa. Geoenergialla tarkoitetaan yleisemmin maalämpöä.

– Maalämpö on pintaosien lämpöenergiaa maakamarassa, ja sitä voidaan hyödyntää lämpöpumpun avulla rakennusten lämmityksessä ja viilennyksessä. Lämpöpumput ovat lisääntyneet Suomessa nopeasti etenkin pientaloissa, mutta suurissa kohteissa on valtava potentiaali. Suurissa kiinteistöissä on monesti tarvetta myös viilennykselle, mikä vielä lisää geoenergian hyötysuhdetta, kertoo tutkija Nina Leppäharju Geologian tutkimuskeskuksesta.

”Kuluttajan tulisi muistaa, että maalämpö on alussa iso investointi, mutta maksaa itsensä takaisin.”

Geologian tutkimuskeskus eli GTK on työ-ja elinkeinoministeriön alainen asiantuntijaorganisaatio, jonka toiminnan tarkoituksena on luoda ratkaisuja, uutta elinkeinotoimintaa ja kestävää kasvua geologisten luonnonvarojen ja niiden käytön alalla.

– GTK on tehnyt kuntien ja maakuntien alueilla selvityksiä maankamaran geoenergiasta. Potentiaaliselvitys paikantaa kunnasta alueita, joissa geoenergian hyödyntäminen olisi erikoisen kannattavaa. Tuloksia voidaan hyödyntää aluesuunnittelussa ja kaavoituksessa. Esimerkiksi kivilaji ja maaperän paksuus vaikuttavat siihen, kuinka lämpöä on hyödynnettävissä, Leppäharju kertoo.

– Kuluttajan tulisi muistaa, että maalämpö on alussa iso investointi, mutta maksaa itsensä takaisin: suuri osa energiasta tulee ilmaislämpönä maasta. Mutta jos lämpökaivot mitoitetaan liian lyhyiksi, maakamarasta ei välttämättä saada tavoiteltua määrää energiaa. Satsaus lämpökaivon pituuteen kannattaa. Alalla on selkeä tarve mitoitusohjeille lämpökaivojen suunnitteluun, Leppäharju huomauttaa.

 

Kustannustehokasta energiaa moniin tarpeisiin

Suurin osa Suomen geoenergiajärjestelmistä on pieniä, omakotitalojen energiaratkaisuja, mutta geoenergia valitaan yhä useammin myös isojen rakennusten lämmitysmuodoksi.

– Esimerkiksi toimistorakennukset, kauppakeskukset, sairaalat tai kokonaiset asuinalueet voivat hankkia geoenergiaratkaisun. Lämpökaivoja voidaan porata myös rakennuksen alle tai esimerkiksi parkkiluolaan, Leppäharju kertoo.

– Maalämmöllä saadaan ainakin kaksi kolmasosaa tarvittavasta lämmitysenergiasta ilmaislämpönä maankamarasta ja loput energianmäärästä maksetaan sähkölaskussa. Optimaalinen tilanne olisi se, että lämpöpumppu toimisi auringon tai tuulivoiman tuottamalla sähköllä. Vähentyneet hiilidioksidipäästöt ovat ympäristön kannalta oleellisin lopputulema, Leppäharju toteaa.