Biotalous on kestävää ja monipuolista uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä. Koska metsät ovat suurin uusiutuva luonnonvara Pohjoismaissa, on luonnollista, että keskustellaan paljon metsistä ja niiden käytöstä. Biotalous ja metsien kestävä käyttö ovat ilmastonmuutoksen torjunnan välineitä. Meidän on onnistuttava yhtä aikaa vahvistamaan hiilinieluja maailmanlaajuisesti ja korvaamaan fossiilisia raaka-aineita niin energiantuotannossa kuin teollisuudessa. Tässä työssä biotalous on osa ratkaisua.

Biotalous on kuitenkin paljon enemmän kuin vain metsäteollisuuden tuotteet. Yhtälailla biotaloutta on elintarvike- ja juoma-teollisuus. Kestävä luontomatkailu puolestaan on aineetonta biotaloutta. Suomessa myös sinisen biotalouden, eli uusiutuvien vesiluonnonvarojemme ja monipuolisen vesiosaamisemme hyödyntäminen ovat merkittävässä roolissa. Biotalouden skaala on mittava.

"Suomi on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen hiilineutraalista Suomesta vuoteen 2045 mennessä."

– Mielenkiintoisimpia näkymiä biotalouteen tarjoavat uudenlaiset tuotteet, joita voi valmistaa puusta ja muista uusiutuvista materiaaleista. Näitä ovat tekstiilit, muoveja korvaavat uusiutuvat materiaalit, kemianteollisuuden raaka-aineet, kosmetiikka ja jopa lääkkeet. Luonnonvarojen kestävä käyttö on biotalouden peruskivi ja ohjaa sitä Suomessakin.

 

Missä olemme onnistuneet Suomen biotalousstrategiassa?

Pitkäjänteisen metsien hoidon johdosta metsien kasvu on lisääntynyt koko ajan ja niinpä myös puunkäytön mahdollisuudet. Kasvu antaa mahdollisuuden lisätä maltillisesti puunkäyttöä ja siihen liittyviä investointeja.

Suomi on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen hiilineutraalista Suomesta vuoteen 2045 mennessä. Sen saavuttamiseksi metsien hiilensidontakyvystä on huolehdittava pitkäjänteisesti. Sekä nyt että tulevaisuudessa metsien kasvu ylittää metsien käytön ja metsiin sitoutunut hiilivarasto kasvaa koko ajan.

Erityiseksi onnistumiseksi voisi todeta, että yksityiset ja julkiset kehitystyöt ovat tuottaneet hedelmää ja uusia biotuotteita on tulossa markkinoille.

Suomi on jo saavuttanut ja ylittänyt vuoteen 2020 asetetun tavoitteen uusiutuvan energian osuudesta.

 

Missä vielä kehitettävää?

Uusien biotuotteiden kehittämisessä ja markkinoimisessa on paljon työsarkaa jäljellä. Kiertotalouden ja biotalouden yhdistäminen on entistä tärkeämpää. Meidän on pikaisesti uudistettava taloutemme kertakäyttöön perustuvasta fossiilitaloudesta uusiutuviin materiaaleihin perustuvaan kiertotalouteen, jossa jätteet ovat arvokkaita raaka-aineita ja tuotteet valmistetaan pitkäikäisiksi, korjattaviksi ja kierrätettäviksi.

Jatkossa yritysten kannattaa yhä enemmän muodostaa verkostoja, jossa toisen sivutuote on toisen raaka-aine ja materiaaleja käytetään tehokkaasti. Suomesta löytyy jo monia esimerkkejä tällaisesta onnistuneesta teollisesta symbioosista – kestävässä kehityksessä ei ole sijaa jätteille.

Vain näin onnistumme pitämään ilmastonmuutoksen siedettävissä rajoissa ja täyttämään YK:n kestävän kehityksen tavoitteet.

 

Miten Red 2-uusiutuvan energian EU-direktiivi vaikuttaa toimintaan?

Monipuolinen uusiutuvien energiamuotojen käyttö on keskeinen osa ilmastonmuutoksen torjuntaa. Uusiutuvien energiamuotojen direktiivi RED 2 sai Suomen toivoman muodon lopulta. Se ei tuonut turhaa byrokratiaa kiinteiden biomassojen, kuten esimerkiksi metsäteollisuuden sivutuotteiden kestävyyden määrittelyyn.

Suomen lainsäädäntö takaa jo metsien kestävän käytön nykyisellään. Se huomioi metsien monimuotoisuuden ja virkistyskäytön tarpeet. Ilmastonäkökulmat taas otetaan huomioon metsätalouden käytännön toimissa. Suomella on huomattavaa kunnianhimoa ilmastonmuutoksen torjunnassa kuin EU-mailla keskimäärin.

Uusiutuvien liikennepolttonesteiden kohdalla direktiivi on mahdollistava. Se ei tarpeettomasti rajaa kehittyneiden uusiutuvien polttoaineiden raaka-aineita vaan antaa tilaa tuotekehitykselle tulevaisuudessa.

Direktiivi ja kansallinen lainsäädäntö tuovat vakaan toimintaympäristön. Odotan uusia investointeja uusiutuvien kehittyneiden polttoaineiden tuotantoon.  

Biotalous.fi tarjoaa tietoa Suomen monipuolisesta biotaloudesta. Sivusto on työ- ja elinkeinoministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön palvelu kaikille biotaloudessa toimiville.