– Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n skenaarioiden mukaan maailmassa tarvitaan sitä enemmän modernia bioenergiaa, mitä enemmän päästöjä halutaan vähentää. Perinteinen bioenergia, eli esimerkiksi polttopuukäyttö ja puuhiili kehittyvissä maissa, sen sijaan vähenevät, Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka kertoo.

Bioenergian osuus oli vuonna 2017 29,3 % Suomen energiankulutuksesta.

”Energiajärjestelmän kokonaisuuden kannalta on huono asia, jos yhteistuotannon sähkökapasiteetista luovutaan laitosten tullessa käyttöikänsä päähän.”

– On hölmöä laittaa bio ja muu uusiutuva vastakkain, kun pitäisi keskittyä siihen, miten päästään eroon fossiilisista tuontipolttoaineista. Yli kolmasosa Suomen energiasta perustuu edelleen fossiilisiin polttoaineisiin ja maksamme näistä miljardeja Suomesta ulos, Laurikka sanoo.

 

Yhteistuotannossa hyvä hyötysuhde

Bioenergian haasteita ovat olleet sähkön ja päästöoikeuksien alhaiset hinnat, mikä on laskenut sähköä ja lämpöä tuottavien yhteistuotantolaitosten kannattavuutta.

– Energiajärjestelmän kokonaisuuden kannalta on huono asia, jos yhteistuotannon sähkökapasiteetista luovutaan laitosten tullessa käyttöikänsä päähän, Laurikka muistuttaa.

Uusia sähköä ja lämpöä tuottavia biovoimalaitoksia on tulossa muun muassa Tampereelle ja Ouluun. Lahden uudessa biolämpölaitoksessa varaudutaan sähköntuotannon lisäämiseen myöhemmin.

 

Hiilinielut puhuttavat

– Bioenergiaa on syytetty hiilinielujen vähentäjäksi, mutta bioenergia on Suomessa metsätalouden ja -teollisuuden sivutuote. Energiapuu ei eri syistä kelpaa teollisuuskäyttöön ja sen osuus hakkuista on vain vähän yli 10 %, Laurikka painottaa.

– Hiilinielun kokoon vaikuttaa paljon puhuttujen hakkuiden lisäksi myös metsän kasvunopeus. Se on Suomessa ollut hakkuiden tavoin kasvu-uralla ja siitä on julkisuudessa puhuttu liian vähän.

2010-luvun alussa asetettiin 13,5 miljoonan kuution tavoite metsähakkeen käytölle vuodelle 2020, mutta viime vuosina käyttö on jäänyt noin kahdeksaan miljoonaan. Sähkön hinnan romahdus, halvat fossiiliset polttoaineet sekä alhaiset päästöoikeuksien hinnat ajoivat suomalaisia yrityksiä vaikeuksiin. Nyt energiapuuyritysten liikevaihto on lähtenyt uudelleen kasvuun.

– Päästöoikeuden hinta on nelinkertaistunut 20-25 euron tasolle. Annetaan päästökaupan huolehtia päästöistä ja yritysten kehittää uusia tuotteita, materiaaleja ja energiaratkaisuja. Lainsäätäjän ei kannata neuvoa ylhäältä päin biomassan käytössä, vaan asettaa selkeät ympäristötavoitteet ja antaa yritysten tuottaa itse parhaat ratkaisut, Harri Laurikka pyytää.